Kurssipalaute

Kirjoitin halauavani saada lisää sisältöä teksteihin. Mielestäni olen onnistunut tekemään monipuolisempia ja parempia tekstejä, kuin aiemmin. Osa syy tähän voi myös olla se, että tällä kurssilla ei ole ollut kiire tehdä tekstejä, vaan niihin on saanut uppoutua ja suunnnitella huolella.

Kurssin sisältö oli onnistunut, koska tekstejä ei ollut kiire tehdä. Tehtävät olivat monipuolisia ja niistä sai valita mieleisensä, joten jokaiselle löytyi jotakin. Tekstien kirjoittaminen blogiin oli hyvä, koska tehtävien kirjoittaminen käsin olisi ollut työlästä, jolloin kurssin hyöty olisi ollut pienempi. Tekstejä olisi tullut tehtyä vähemmän.

12. Median aiheuttamat päätelmät

Juhani Seppäsen kirjoittama ja Ilta-Sanomissa 8.5.2009 julkaistu kolumni ottaa voimakkaasti kantaa jääkiekkon varjopuoliin. Seppänen kärjistää kolumnissaan jääkiekon vikoja ja virheitä sekä lyttää lajin kokonaan: ”Jääkiekkoa, tuota kansallista häpeäpilkkua.”

Seppänen ottaa kolumnissaan kantaa erityisesti jääkiekossa esiintyvään väkivaltaan. Hän kuvailee otteluissa esiintyvää väkivaltaa muun muassa näin: ”Sukkanauhaliiviset pelaajat hutkivat toisiaan mailoilla minkä ehtivät ja kun peli vihelletään poikki alkaa varsinainen viihde: pelaajat heittävät hanskansa ja alkavat mätkiä toisiaan nyrkeillä naamaan.” Seppäsen kolumnista saaman kuvan mukaan jääkiekko on pelkkää väkivaltaa ja mielestäni hän on väärässä tässä. Lajissa kuin lajissa urheilijan tunteet kuumenevat, kun panokset ovat suuret. Seppänen tuomitsee kolumnissaan jääkiekon, mutta sitten hänen pitäisi tuomita myös muut lajit, esimerkiksi golfin. Laji, jota pidetään hillyttynä ja herrasmiesmäisenä. Lajissa, jossa on nähty tapauksia, missä golffari paiskoo mailansa viheriöön puttauksen epäonnistuttua. Eikös tämäkin ole väkivaltaa?

Seppäsen kritiikki on oikeassa, että jääkiekko on liian väkivaltainen laji, vaikka hän kärjistää sitä liikaa. Kolumni on julkaistu vuonna 2009, jonka jälkeen on tapahtunut paljon jääkiekon esiintyvän väkivaltaisuuden poistamiseksi. Suomessa muutamien joukkueiden merkittävät sponsorit ovat purkaneet sopimuksia, kun joukkueen otteluissa on esiintynyt väkivaltaisia ylilyöntejä sekä suomalaisen jääkiekkosarjan SM-Liigan kurinpitoryhmä on alkanut tutkimaan tarkemmin ja antanut kovempia rangaistuksia väkivaltaisuuksien vuoksi otteluissa.

Seppänen kuvailee jääkiekon kannattien käytöstä kolumnissaan näin: ”Onneksi Suomi ei voittanut turnausta, kun Vapunkaan virtsa ei ole vielä Espan ja Kauppatorin kulmilta haihtunut.” Seppäsen syyniin joutuu juopuneet jääkiekon kannattajat. On totta, että jääkiekko on suosittu penkkiurheilulaji, johon kuuluu joissakin tapauksissa runsas alkoholin juonti ja kovat mestaruusjuhlat. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ongelma on suomalaisessa kulttuurissa, eikä jääkiekossa. Suomalaisten tapoihin kuuluu humalanhakuinen juominen, varsinkin kun jotain juhlistattavaa on. Juomakulttuurimme on kuitenkin edennyt eteläeurooppalaiseen suuntaan, joten ehkä joskus vielä Seppänen näkee hillittyjä ja fiinejä mestaruusjuhlia.

Seppäsen kritiikin aiheissa on perää, mutta kolumista näkee, ettei hän ole perillä lajista, vaan hän on mahdollisesti lukenut iltapäivälehtien mehevimmät lööpit jääkiekossa esiintyvästä väkivallasta: ”Jatkuvia sääntörikkomuksia puolustavat niin pelaajat, valmentajat, urheilujohto, koko lajiorganisaatio, sponsorit, katsojat kuin sääntöjä valvovat erotuomaritkin.” Tämän Seppäsen kommentin lyttään täysin. Jääkiekosta tehdään koko ajan turvallisempi ja rikkomukset pyritään vähentämään minimiin. Jotta tässä onnistutaan tarvitaan kaikkia edellä mainittuja ryhmiä. Edellä mainitut ryhmät myös kannattavat kovempia rangaistuksia kaukalossa esiintyvän väkivaltaisuuden kitkemiseksi.

Ytimekäs kysely harrastuksista

Harrastatko liikuntaa?

-Harrastan.

Jos vastasit kyllä, niin kuinka monta kertaa viikossa harjoittelet?

-Neljä.

Mitä harrastat?

-Crossfittiä.

Onko harrastuksesi tarpeeksi haastavaa ja vaativaa sinulle?

-Kyllä on.

Oletko kokenut onnistumisia harrastuksessasi?

-Olen.

Koetko liikkuvasi tarpeeksi?

-Kyllä.

Oletko huomannut kehitystä harrastuksessasi?

-Olen.

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia tai tavotteita sinulla on harrastuksien osalta? (Esim. uusi laji, kisoihin osallistuminen jne.)

-Haluaisin olla Suomen paras Crossfitissä!

Kysymyksiin vastasi Rudolf Huotinen Etelä-Karjalan Ammattiopistosta.

 Kuva osoitteesta http://theblogformen.com/wp-content/uploads/2012/01/AJ-OHS.jpg

Suomen MM taipale jatkuu

Suomen MM-kisojen ottelut jatkuvat tänään Helsingissä kello 20:15 alkavassa ottelussa Yhdysvaltoja vastaan.

Suomi lähtee illan otteluun hyvillä asetelmilla, sillä joukkueella oli eilen välipäivä ja heillä on voitto viime pelistä Ranskaa vastaan. Yhdysvalloilla oli tiukka kamppailu Venäjää vastaan, jonka Venäjä voitti lukemin 5-3.

Leijonat hakevat muutosta peliinsä vaihtamalla ketjukoostumuksia. Jarno Koskiranta siirrettiin kakkosketjuun Sakari Salmisen ja Lauri Korpikosken keskelle. Ville Viitaluoma ottaa paikan kolmosketjun keskeltä ja Marko Anttila otetaan takaisin kokoonpanoihin nelosketjuun. Maalilla torjuu loistavan Slovakia ottelun pelannut Antti Raanta.

Yhdysvalloilla on mahdollisuus noussa voitolla Suomen ohi A-lohkon sarjataulokossa, sillä Suomella on kahdeksan pistettä ja Yhdysvalloilla on kuusi pistettä.

13. Päivittäinen rahastus

Televisiosta voidaan katsella nykypäivänä reaaliajassa melkein mitä tahansa urheilulajia. Jääkiekosta aina kuviokelluntaan saakka, mutta lähes poikkeuksetta suuret, kansaa kiinnostavat ja merkittävät urheilukilpailut ja -tapahtumat tulevat maksukanavilta, mikä rajoittaa katselemista. Niinpä toivoisinkin, että Yleisradio näyttäisi merkittäviä tapahtumia, kuten amerikkalaisen jalkapallon finaalin Super Bowlin tai sen runkosarjan pelejä. Valitsin tämän esimerkiksi siksi, että amerikkalainen jalkapallo on marginaalilaji Suomessa ja näyttämällä juuri näitä mahtavia urheilutapahtumia joita NFL (Yhdysvalloissa toimiva amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisliiga) järjestää voisi nostaa lajin suosiota Suomessa.

Petteri Järvinen kommentoi 8.3.2011 julkaistussa Penkkiurheilija, sinua rahastetaan verkkokolumnissaan urheilun siirtymistä maksukanaville muun muassa näin: ”Jo digitalisoinnin alkaessa 10 vuotta sitten oli selvää, että kiinnostavin urheilu tulee siirtymään maksukanaville heti, kun se on teknisesti mahdollista.” En voinut kuvitella kymmenen vuotta sitten, että MTV3 Hockey Night lähetykset tulevat siirtymään historiaan ja siintä lähtien jääkiekon SM-liiga ottelut näytettäisiin vain maksukanavilta.

Nyt kun Suomen digitalisoinnista on kulunut jo kymmenen vuotta, olemme kaikki ehtineet tottua siihen, että jos haluamme nähdä urheilua televisiosta, pitää meidän maksaa itsemme kipeäksi siintä.

Urheilu on oivallinen rahastuskeino maksukanavien yrittäjille, mutta kuten Petteri Järvisen kolumnista käy ilmi, on maksukanavien pyörittäminen suurta bisnestä ja se on johtanut kotimaisten yritysten myymiseen ulkomaille: ”Jo ennestään alalla toimii PlusTV, joka sekin on nykyään ulkomaisessa omistuksessa.”

Maksukanavissa on myös positiivia puolia. Ne mahdollistavat ulkomaalaisten urheilusarjojen ja tapahtumien seurannan jopa reaaliajassa. Tämä ei olisi mahdollista ilman maksukanavia, koska suomalaisilla televisiokanavilla ei olisi resursseja sellaiseen.

Maksukanavista löydetään sekä huonoja, että hyviäkin puolia, mutta digiaika edennyt siihen pisteeseen, että maksukanavat ovat ja tulevat olemaan osa arkipäiväämme myös tulevaisuudessa. Petteri Järvinen tiivisti asian näin: ”Sinä, joka haluat katsoa urheilua jatkossakin: valmistaudu kaivamaan kuvettasi jatkossa entistä syvemmälle. Ja kiitos kansallisen digijärjestelmän, rahasi valuvat ulkomaisiin taskuihin.”

Esseen ominaisuudet

a)

-essee menee suoraan asiaan

-se herättää lukijassa ajatuksia ja yllättää positiivisesti

-käsittelee aihettaan eri näkökulmista ja vertailee niitä toisiinsa

-on pohdiskeleva ja perustelee esitetyt mielipiteet

-esseen sama ajatus säilyy, vaikka näkökulma vaihtuu

3. Vaikea vanhuus

Tuomas Kyrön kirjoittama ja 2010 julkaistu kirja Mielensäpahoittaja sekä sen luku Vaniljaeskimo ottaa kantaa vanhuksien kohtelusta ja arvostuksesta. Vaniljaeskimon alkuosassa tekstissä esiintyvä vanhus arvostelee korkeissa viroissa olevia ihmisiä, jotka eivät osaa puhua asemalle sopivalla tavalla eikä kunnioittavasti asiakkaitaan kohtaan. Vanhus korostaa erityisesti teitittelyn muodollisuutta: ”En minä kaipaa teitittelyä siksi, että tässä olisi joku pula kunniasta taikka arvostuksesta. Se häiritsee, koska ennen kuin ihmisestä voi sanoa sinä, se pitää tuntea”. Tästä huomataan, että eri ikäryhmillä on erilaisia käytöstapoja ja ne voivat johtaa jopa konflikteihin, vaikka tarkoituksena olisi auttaa. Vanhuksen mukaan korkeihin virkoihin, kuten tekstissä esiintyvään lääkärin ammattiin ei tulisi päästää ihmisiä, jotka eivät hallitse suomen kieltä.

Tekstissä vanhus kuvaa tyypillistä vaivaa, joita esiintyy vanhemmilla ihmisillä: ”Kuljin taksiseteleillä edestakaisin, kun terveyskeskuksen parkkipaikalla saattaa joutua peltikolareihin ja niitten vakuutuslappujen täyttäminen on minun näölläni aikamoinen urakka”. Tästä huomataan, että ikääntyvillä ihmisillä ei ole helppoa edes arkipäiväisissä tilanteissa. He joutuvat suunnitelemaan päiviensä kulun, jotta välttyisivät tilanteilta jossa esimerkiksi tarvitaan hyvää näköä tai kuuloa.

Tekstissä huomataan myös, että vanhemmilla ihmisillä on ennakkoluuloja ja erilaisia asenteita, kuin nuorisolla tai työikäisillä. Monesti vanhukset ovat maahanmuuttovastaisia ja Vaniljaeskimossa esiintyvällä vanhuksellakin on selviä ennakkoluuloja jäätelökojussa työskentelevästä tytöstä: ”Se ei ollut meidän kyliltä se myyjätyttö. Hän oli varmasti heti Kongosta taikka Miruts Yifterin kotimaasta Etiopiasta ja silti hän osasi kaivaa jäätelöä pöntöstä kevyellä ranneliikkeellä”. Tämä voi johtua siintä, että eläkeläiset eivät ole yhteydessä ulkomaalaisiin, eivätkä kohtaa niitä arkipäiväisissä tilanteissa yhtä usein, kuin vaikkapa koululainen tai kaupan työntekijä. He joutuvat päivittäin kohtamaan ulkomaalaisia.

Vaikka tähän mennessä tekstissä esiintyvän vanhuksen näkemykset ovat olleet enemmän tai vähemmän negatiivisia, löytyy tekstin viimeisestä kappaleesta hieman positiivista ajattelua: ”Yritin pidellä kokonaisuutta kasassa ja sanoin likalle, että kyllä kannattaakin opiskella kieliä ja tulla sitten tonne naapuriin terveyskeskuslääkäriksi, koska siellä ei osata suomea”. Vanhukset ovat elämää nähneitä ja heillä on aina antaa hyödyllisiä vinkkejä ja neuvoja nuorisolle.

Liikunnan lisääminen kouluissa

Pitäisikö kouluissa lisätä liikuntatuntien määrää ja valistaa enemmän liikunnan hyödyistä? Vastaukseni on kyllä. Nykynuoriso viettää aivan liian paljon aikaa tietokoneilla ja liikkuu paikasta toiseen erilaisilla kulkuneuvoilla, kuten mopoilla ja autoilla. Netissä ja television äärellä roikutaan tuntikaupalla aina aamun pikkutunneilla saakka ja reippaan rappukävelyn sijasta valitaan hissi.

Perussuositus 7-18-vuotiaille liikkumiselle olisi 1-2 tuntia päivässä, mutta yli puolet 7-18-vuotiaista ei liiku suositeltavaa määrää. Mistä tämä voisi johtua? Nykyään nuorille on tarjolla niin paljon erilaista viihdettä, jotka eivät kannusta liikkumaan. Ennen pelattiin kavereiden kanssa ulkopelejä tai leikittiin kirkonrottaa pihalla, mutta nyt nämä korvataan konsoli ja älypuhelimien peleillä. Arkinen hyötyliikunta on jäänyt minimiin, kun kilometrin mittainen koulumatka pitää suorittaa mopolla tai vanhempien kyydissä.

Viime aikoina mediassa on puhuttu oppilaiden huonosta käytöksestä ja levottomuudesta kouluissa. Yksi ratkaisu koulujen levottomuudelle olisi liikunnan lisääminen. Esimerkiksi välituntiliikunnan lisääminen vaikuttaisi työrauhaan oppitunneilla ja kun oppilailla on järkevää tekemistä, jäisi keljuilut ja konnuudet vähemmälle.

Riittävä liikunta nuorilla edistää kasvua ja kehitystä sekä ennaltaehkäisee muun muassa syrjäytymistä, ylipainoa, 2-tyypin diabetestä, sydän- ja verisuonitauteja ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Liikunnan harrastaminen tarjoaa elämyksiä ja kokemuksia sekä mahdollistaa kuulua johonkin yhteisöön ja edistää näin myös sosiaalista terveyttä, fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi. Näistä hyödyistä pitäisi valistaa nuoria enemmän. Varsinkin yläasteikäisille, jotka ovat herkessä murrosikävaiheessa tulisi koulujen tarjota liikuntaryhmiä ja kertoa enemmän liikunnan hyödyistä. Erilaiset kampanjat tai koko koulun yhteiset liikuntapäivät toimivat aina. Niissä saadaan tehokkaasti tietoa liikunnan hyödyistä sekä liikutaan yhdessä ja pidetään hauskaa porukalla!

http://www.nuorisuomi.fi/files/ns2/erityinen%20tuki/Haasteena_liikkumattomat.pdf

Perjantain 12.4. tehtävät

A.

Takki herätti Emilin huomion, sillä sen taskusta pullotti jokin pitkulainen esine. Emilin huomatessaan sen, hänen mielikuvituksensa lähti saman tien laukalle. Hän oli aivan varma, että taskussa oleva esine olisi ase!

Mies tarkkaili ympäristöään ja Emil piiloutui hänen katseeltaan syömällä lihakeittoaan. Emilin nostaessa päätään, hänen ja miehen katseet kohtasivat. Miehen kasvoilla oli sama ilmeetön ilme, mutta Emilin tajutessa tilanteen, hänen lihakeittonsa menivät väärään kurkkuun ja hän yskähti voimakkaasti, jolloin lihakeitot lensivät pitkin kuppilaa.

Emil muuttui punaiseksi häpeästä ja pyysi tarjoilijalta siivousapua. Emilin siivotessa hän oivalsi miehen huomanneen hänet ja pisti merkille, että mies oli siirtänyt kätensä taskunsa päälle, jossa aseen muotoinen esine oli. Emil säikähti, hyppäsi pystyyn nostaen kädet ilmaan ja huusi miehelle: ”Älä satuta minua, minä en ole tehnyt mitään väärää!” Kalpean miehen kasvoille alkoi tulla punainen vivahde ja ilme alkoi muuttua vaivalloiseksi. Mies ei selvästikään ollut tilanteen tasalla ja Emil jatkoikin puolustustaan: ”Sinulla on ase taskussasi, älkää satuttako ketään.” Nyt tulenpunainen mies ymmärsi tilanteen ja ratkesi nauruun. Hän otti taskustaan bumerangin ja ilveillen lupasi olla satuttamatta ketään. Tilanteen ratkettua Emil vaipui häpeään ja poistui paikalta.

B.

Lappeenranta, Osmonkatu, Toukokuu, tacot, Tuomas Kauhanen, koira

Eilen illalla uppouduin katselemaan valokuva-albumeja. Kohdalle tuli kuva, joka oli otettu Johannan ja minun ensitreffeiltä. Kuva oli otettu meksikolaisesta ravintolassa ja syötimme siinä toisillemme tacoja. Kasvoillamme oli onnelliset virneet ja meillä näytti olevan hauskaa. Mieleen tulvahti tuo ihana rakastumisen huuma.

Muistelemisen jälkeen päätin ryhtyä toimeen elvyttääkseni suhteemme. Suunnittelin illan, jossa menisimme Lappeenrannan tyylikkäimpään ravintolaan Toukokuuhun syömään ja johon on ilmoitettu tulevan Johannan lempiartisti Tuomas Kauhanen.

Ilmoitin Johannalle, että laittaa jotain hienoa päälle ja olisi valmiina Osmonkadun risteyksessä kello kuusi. Olin vähän etuajassa ja odottelin Johannaa paikalle. Kadut olivat tyhjät ja hiljaiset, kunnes pusikosta puski Johannan naapurin muriseva koira. Se hyökkäsi suoraan jalkaani kiinni ja puri minua lujaa. Yritin hätistellä sitä ravistamalla jalkaa, jolloin viimein koira hellitti otteensa ja lähti juoksemaan pois paikalta.

Jalastani vuosi voimakkaasti verta ja olin varma, että joudun perumaan treffit Johannan kanssa. Laitoin Johannalle viestin: ”Naapurisi koira puri minua, joudun perumaan treffit. Toivottavasti ymmärrät L”. Matkalla ensiapuun sain viestin Johannalta jossa luki vain: ”Selvä…”.

 Äidinkieli 11.2

Valitsin äidinkieli 11.2 kurssin, koska haluan kehittyä kirjoittajana ja saada tukea äidinkielen yo-kirjoituksia varten. Aiemmin teksteissäni on mainittu, että minun tulisi saada lisää sisältöä teksteihini, joten tätä osa-aluetta haluaisin parantaa. Odotan kurssilta saada vinkkejä yo-kirjoituksia varten, tekemällä esimerkiksi jonkin vanhan yo-tehtävän.

Erilaisten tekstien tuottaminen auttaa tulevaisuudessa työelämässä, sillä erilaisia tekstejä tulee varmasti tuottaa töissä. Hyvä kirjoittamisen taito ja sujuva teksti antaa asiallisen vaikutelman.

Teksteihini kaipaan laajempaa sisältöä ja ajattelua. Hyvää kirjoittamisessani on oikeinkirjoitus ja siisti teksti sekä osaan rajata näkökulman teksteihin melko hyvin.

En kirjoita muuta.

http://www.jatkoaika.com/Kolumni/miksei-koskirannasta-puhuta/146028

Valitsin kyseisen kolumnin, koska aihe on mielenkiintoinen. Se on lyhyt ja ytimekäs, jossa tulee kaikki tärkeät ja tarpeelliset tiedot ilmi sekä teksti on selkeää ja helppolukuista.